Aikasarja-analyysiin perustuva uusi menetelmä helpottaa urheilun kynnysarvojen määrittämistä
Tampereen yliopiston fysiikan tutkijoiden kehittämällä laskennallisella aikasarja-analyysillä urheilija voi arvioida esimerkiksi aerobista tasoaan sykevälivaihtelun ominaisuuksista urheilun aikana. Olemassa oleviin sovelluksiin integroitava menetelmä tarjoaa erityisesti kestävyysurheilijoille vaivattoman tavan määrittää fysiologisia kynnysarvoja ilman kalliita laktaatti- tai hengityskaasumittauksia.
Urheilusuorituksen rasitusta tarkkaillaan usein henkilökohtaisten sykealueiden kautta. Sykealueet voidaan jakaa sykkeen perusteella perus-, vauhti- sekä maksimikestävyysalueeseen, joita erottavat aerobinen sekä anaerobinen kynnys. Harjoittelun optimoimisen kannalta sykealueiden ja henkilökohtaisten kynnysarvojen tunteminen on erityisesti kestävyysurheilijoille olennaista. Jatkuva väärin optimoitu harjoittelu voi pahimmillaan johtaa elimistön ylikuormitustilaan ja lisätä huomattavasti loukkaantumisriskiä.
Urheilijan aerobinen ja anaerobinen kynnys määritetään nykyisin analysoimalla veren laktaattipitoisuutta sekä hengityskaasujen koostumusta laboratoriossa urheilusuorituksen aikana. Nämä mittaukset ovat kuitenkin vaivalloisia sekä kalliita. Myös sydämen maksimisykettä on käytetty kynnysten määrittämiseen, mikä ei kuitenkaan tuota luotettavia tuloksia. Arvio maksimisykkeestä ei ole tarkka, ja lisäksi sykealueissa on suurta yksilöllistä vaihtelua. Esimerkiksi anaerobinen kynnys saattaa olla kuntoilijalla 80 % mutta huippu-urheilijalla peräti 95 % maksimisykkeestä. Nykyiset urheilukellojen algoritmit eivät huomioi tätä vaihtelua.
Ratkaisuja sykevälien käyttäytymisestä
Professori Esa Räsäsen johtamassa Tampereen yliopiston laskennallisen fysiikan tutkimusryhmässä on jo vuosia kehitetty uusia aikasarja-analyysimenetelmiä, jota on hyödynnetty laskennallisessa kardiologiassa mm. erilaisten sydänsairauksien tunnistamisessa. Menetelmillä selvitetään sykevälien muodostaman monimutkaisen aikasarjan ominaisuuksia kuten sykevälien keskinäisiä riippuvuussuhteita ja niiden muutoksia erilaisissa tilanteissa kuten sairauksissa, lääkityksissä, rasituksessa tai unen aikana.
Fyysisen rasituksen aikana sykevälien keskinäiset riippuvuudet muuttuvat systemaattisesti. Tämän tiedon avulla voidaan ennustaa fysiologisia kynnysarvoja.
– Uusi menetelmä käyttää kuluttajille tuttujen urheilukellojen ja sykevöiden mittaamia sykevälejä, joten analytiikka on helposti integroitavissa erilaisiin älylaitteisiin sekä laitevalmistajien tarjoamiin urheilusovelluksiin. Tämä mahdollistaa harjoittelun optimoinnin. Lisäksi huippu-urheilijat, valmentajat ja urheiluseurat voivat hyödyntää jatkuvan kehittymisen seurantaa, sanoo väitöskirjatutkija Matias Kanniainen.
Menetelmää on testattu onnistuneesti hyödyntäen pyöräergometrituloksia yhteistyössä Kauppi Sports Coaching Ltd:n kanssa. Jatkotutkimukset laajalla aineistolla ovat parhaillaan käynnissä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan sekä Huippu-urheilun instituutti KIHU:n kanssa. Lisäksi Suunto Oy:n kanssa on tehty aiesopimus yhteistyöstä menetelmän hyödyntämiseksi kuluttajatuotteissa.
Tutkimus sai huomionosoituksen syyskuussa Liikuntatieteellisen Seuran järjestämillä Liikuntatieteen päivillä Jyväskylässä, kun Kanniainen palkittiin tutkimuksestaan nuorten tutkijoiden tutkimuskilpailussa stipendillä. Tutkimusta sivuttiin myös MoniCardi-hanketta käsittelevässä Helsingin Sanomien uutisessa. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa tutkitaan menetelmien kaupallistamista.
Tutkimus julkaistiin Frontiers in Physiology -lehdessä 21.12.2023. Kyseessä on fysiologian alan viitatuin tieteellinen lehti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matias Kanniainen
045 7874 3696
matias.kanniainen@tuni.fi
Esa Räsänen
050 301 3386
esa.rasanen@tuni.fi
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Koulutustaso, selkäkivut ja fyysinen työkuormitus keski-iässä ennustavat vanhuuden toimintakykyä26.9.2024 11:59:18 EEST | Tiedote
Fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Saila Kyrönlahden väitöstutkimus käsittelee koulutustason sekä työuran loppupuoliskolla koettujen alaselkäkipujen ja fyysisen työkuormituksen vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn. Tutkimus osoittaa, kuinka nämä tekijät voivat vaikuttaa ikääntyvien työntekijöiden toimintakykyyn pitkällä aikavälillä ja korostaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden oikea-aikaista kohdentamista.
Väitös: Perheenyhdistämisen ihmisoikeussuoja on heikentynyt26.9.2024 09:42:03 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan HM Jaana Palander tarkastelee ihmisoikeussuojan kehittymistä ulkomaalaisten perheenyhdistämisasioissa. Suhteellisuuspunninnan yksityiskohtia ja perhe-elämän suojan rakennetta tutkimalla hän on havainnut suojan tason muuttuneen. Tutkimus osoittaa, että kansainvälistä suojaa saavien erityiskohtelun periaate on heikentynyt.
Väitös: Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti26.9.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Aivokasvaimen tarkka ja nopea tunnistaminen on nykyaikaisen hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein haastavaa, kallista ja hidasta. Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala osoitti väitöstutkimuksessaan, että keinonenä voisi olla uusi ja näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikkaan.
Tampere University to carry out pioneering battery research with EU funding25.9.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tampere University has been awarded €1 million in Horizon Europe funding for two ground-breaking projects aimed at advancing the development and large-scale production of next-generation (Gen4b) lithium metal anode solid-state batteries (LiM-SSBs). The projects, called SOLVE and HyList, are set to revolutionise battery technology by focusing on the development of safer and more durable batteries for mobility applications.
Tampereen yliopisto toteuttaa uraauurtavaa akkututkimusta EU-rahoituksella25.9.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto on saanut 1 miljoonan euron rahoituksen Horizon Europe -ohjelmasta kahdelle tutkimushankkeelle, joissa kehitetään seuraavan sukupolven akkuteknologiaa sähköisen liikenteen tarpeisiin. Uudenlaiset litiummetallianodeihin perustuvat kiinteäelektrolyyttiset Gen4b-akut (lithium metal anode solid-state batteries, LiM-SSB) ovat turvallisempia, kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä kuin nykyiset akkutyypit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme